Täällä pohjan tähden alla 3

Luvut 1,3,5,7,9

  Täällä pohjan tähden alla 3 sijoittuu 1920 luvulta 1950 luvulle. Kirjan miljöönä on Hämäläiskylä, jossa voi yhä näkyä sisällissodan arvet. Kirjan päähenkilön Akselin elämään vaikuttaa erityisesti sisällissota. Hän on toiminut punakaartin yhtenä komentaja, ja vaikka hänet on armahdettu silti kyläläisissä elää katkeruus Akselia kohtaan. Akseli on palannut kylään takaisin perheensä luokse Vaimonsa Elina ja heidän kolmen pojan luokse.

  Torpparilain tultua 1922 Akselilla on oikeus ostaa maa omakseen missä hän on asunut tähän asti vuokralla, mutta kylän miehet eivät ole kauhean suopeana tästä. Akseli saa kuitenkin perheelleen ostettu maat mitkä halusikin. Kyläläisten katkeruus näkyy eteenkin kylän miesten toiminnassa, Akselia pidetään edelleen ”vihollisena”. Torpan omaksi oston jälkeen, luvussa kolme päähenkilö kertoo itsekin metsä savotassa ollessaan, että vaikka hän on ostanut torpan itselleen, ei hän edelleenkään ole tasavertainen maatilallisten kanssa.  

  Akselin suhde muihin kylän ihmisiin on etäinen, ja sisällissodasta onkin varmasti hänelle jäänyt luottamus pula, mutta myös kylän ihmisten käyttäytyminen on vaikuttanut Akseliin. Akselin ja hänen vaimonsa Elinan välillä on vahva luottamussuhde, ja tunne että he välittivät toisistaan oikeasti 1900 luvun alkupuolelle tyypillisesti. Akselin suhde omiin lapsiinsa on etäinen mutta välittävä. Vilhon ja isän suhde oli Vilhon ollessa nuorempi etäinen, mutta Vilhon vanhennuttua ja lähdettyään isänsä kanssa puusavottaan heidän suhteensa syveni. Isän suhde poikaan oli välittävä mikä näkyi rippipuvun ostossa, mitä hän halusi ostaa hyvän puvun pojalleen.

  Kertoja on kaikki tietävä, kirjassa on kuitenkin paljon dialogia, joka saa kertojan osuuden häviämän. Kerronta etenee kronologisesti ja kertoo Koskelan perheen tarinaa 30 vuoden ajalta, sekä kylä yhteisön muuttumisesta.

  Kieli teoksessa on selkeää ja ymmärrettävää. puhe osuudet jäivät kuitenkin hieman vaikea selkosiksi, eteenkin pitkät tauot sekoittivat lukiessa ”Juu juu… Elkku kiertää maailmaa.”.  Henkilöiden lempinimet ja puheenomaisuus sekoittivat dialogien ymmärtämistä.

Arvostelu:

  Väinö Linna on kuvannut tekstin erittäin hyvin. Välillä itseäni alkaa ahdistaa muiden ihmisten kohtelu Akselia kohtaan. Tämähän on kärsinyt jo rangaistukset. Kirja toimii erittäin hyvänä ikkunana sisällissodan arpeuttamaan Suomeen.

  Vaikka kirja oli loistavasti kuvattu, jäi se mielestäni tapahtuma köyhäksi. Kirja oli kuitenkin mielestäni parempi, kirjailijan Tuntematon sotilas. Kirjassa positiivisena oli sen pitkä aika väli, joka antoi sisältöä kirjalle, ja antoi Koskelan perheestä laajemman kuvan.

  Mielestäni teosta voidaan kuitenkin pitää klassikkona sen vahvan Suomen historian kerrontana. Nuorille kirja on hyvä kuvaus aikaisempien sukupolvien elämästä, joka auttaa ymmärtää heidän ratkaisujaan. Vanhemmat lukijat voivat nähdä oman historiansa ja vanhempiensa elämän kirjan kuvailusta.

  Teoksen tunteminen nykysuomalaiselle olisi tärkeää, yleissivistyksen kannalta ja toisenlaisen näkemyksen saamiseksi Suomen historiasta. Eteenkin ihmisille jotka eivät tunne Suomen sisällissotaa eivätkä koe omaksi tutustumistavakseen puuduttavia historiallisia tietokirjoja suosittelisin kirjaa erilaiseksi lähestymistavaksi.

Essi

Täällä Pohjantähden alla 3

Täällä Pohjantähden alla - osa 3

Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla trilogian kolmas teos sijoittuu, 1920-luvulta 1950-luvun alkuun asti, Hämeen kylään nimeltä Pentinkulma. Linna kuvailee Akseli Koskelan ja tämän vaimon Elinan rakkaussuhdetta sekä heidän lähipiirinsä tapahtumia ja henkilöitä.

Teoksen keskeisiä henkilöitä ovat kuitenkin lähinnä Koskelat. Akseli ja tämän vaimo Elina ovat suuressa roolissa kirjassa alusta loppuun saakka. Jussi, Akselin isä, kuolee halvaannuttuaan ja hautajaiset pidetään samaan aikaan, kun Ilmari Salpakari menee naimisiin Lauran kanssa. Ilmarin avioliittoa ja turhautumista kuvataan melko paljon. Ilmari jää myös kiinni pettämisestä. Akselin ja Elinan ainut tyttö, Kaarina, pitää Akselin jalat maassa.

Teoksessa on kaikkitietävä kertoja, ja kerronta etenee soljuvasti asiasta toiseen. Teoksen kieli puolestaan on melko arkista ja murre näkyy henkilöiden vuorosanoissa. Kertojan kieli on kirjakieltä. Murteet ja arkikielisyys tuovat lukukokemukseen todentuntua ja teokseen pääsee paremmin sisälle arkisuuden avulla.

Keskeisiä teemoja teoksessa ovat Akselin ja Elinan rakkaussuhde sekä talvisota. Myös sisällissodan jälkeinen elämä on keskeisenä teemana. Talvisodassa kaatuu kaikki muut Akselin pojat paitsi Juhani, Akselin kuopus. Akselin vanhimman pojan Vilho Koskelan matka ja kuolema sodassa on kerrottu lähemmin Väinö Linnan teoksessa Tuntematon Sotilas. Juhani ryhtyy pitämään tilaa. Vaihtokaupassa takaisin saamallaan, Jussin raivaamalla suolla Akseli kuolee.

Lukukokemuksena teos oli hieman pitkästyttävä, mutta toisaalta jotenkin mielenkiintoinen. Teos antaa todentuntuisen kuvan sisällissodan jättämistä arvista ja elämästä sodan jälkeen. Teoksessa myös kuvataan historiallisia maisemia. Pidin teoksesta, koska se kuvaa Suomen historiaa ja teos ehdottomasti ansaitsee asemansa klassikkona. Klassikoksi voi mielestäni sanoa paljon lukijoita kerännyttä, maan historiaa tai muuta maahan liittyvää tapahtumaa tai ilmiötä kuvaavaa kirjaa. Sota ja kuolema voivat järkyttää herkkiä ihmisiä. Teoksen tunteminen voi auttaa suomalaisia ymmärtämään historiaamme ja historiallisia tapahtumia sekä viedä lukijan historiallisiin maisemiin.

 

Heidi

Täällä Pohjantähden Alla II

B. Teoksen lähilukua

Täällä Pohjantähden Alla II kertoo edeltäjänsä tavoin Koskelan perheestä, vain vaihtaen päähenkilöt yhtä sukupolvea nuoremmiksi. Akseli Koskela on saanut Elinan vaimokseen ja edelleen elämä pyörii torpan säilymisen ja kunnostamisen ympärille. Heille syntyy esikoispoika, Vilho Koskela, sekä myöhemmin myös Eero. Tarinaan kuuluu myös vahvasti ensimmäisen maailmansodan syttyminen.  Koskelan perheen asuinsijoille rakennetaan muutamia linnoituksia, mikä työllistää hyvin miehiä, mutta sota ei kuitenkaan kovin vaikuta kylän elämään. Sodan aikana rahan arvo romahtaa ja Akseli menettää säästönsä. Syttyy lakko josta syytetään Akselia ja tämän veljeä, vaikka luvattiin ettei ketään tuomita. Alkaa kapina. Kaikki jäävät joko kiinni tai saavat luodista. Sodan jälkeinen aika kuvataan ankeana ja kamalana.


C. Teoksen arviointia

Itselleni tyypilliseen tapaan jätin kirjan lukemisen viimeisille viikoille. Lukukokemus ei oikeastaan ollut sen erikoisempi kuin päivälehden läpi selaaminen (toki tähän voi vaikuttaa se, että kiirellisen aikataulun takia lukeminen oli pitkälti pakko-lukea-kirja-ennen-koeviikkoa/hauki-on-kala-tyylistä). En ole aiemmin lukenut Täällä Pohjantähden Alla kirjoja tai katsonut elokuvia, joten ennakko-oletuksia ei ollut. Olen kuitenkin aikaisemmalla äidinkielen kurssilla lukenut Tuntemattoman Sotilaan painottaen Vilho Koskelaan eli perhe oli jotenkin ennestään tuttu, vaikka Tuntemattoman Sotilaan tapahtumat ovatkin vasta kirjatrilogian viimeisessä osassa. Ehkä jos aloittaisi lukemisen ensimmäisestä osasta, lukisi kirjat ajan kanssa ja mielenkiinnolla, voisi paremmin ymmärtää kirjasarjan hienouden ja arvostuksen syyn jäämättä kiinni välistä paikallaan jurraavaan juoneen.

-Saara

Täällä pohjantähden alla 1

B Teoksen lähilukua

Täällä Pohjan tähden alla – teos sijoittuu 1800-luvun lopun Suomeen. Kirjan alussa päähenkilönä on Jussi Koskela. Hän on aikoinaan huutolaispoikana tullut pappilaan. Nyt hän on torppari, joka saa kirkkoherralta luvan rakentaa itselleen torpan suolle. Miljöö on mielestäni ankea ja karu. Rahaa ei Jussilla ole tuhlattavaksi ja niistä ainoista penneistään mitä hän omistaa, on Jussi hyvin tarkka, jopa pihi. Suon raivaaminen viljelysmaaksi ei ole helppoa ja miljöön karuus tulee siksi hyvin esille. Jussi myös itse on kovin hiljainen ja omiin ajatuksiin syventyvä henkilö.

1800-luvun ja lopulla ja vielä pitkälle 1900-luvulle saakka Suomessa sääty-yhteiskunta on hyvin vahvasti esillä. Tämä myös ilmenee hyvin Väinö Linnan trilogiasta. Torpparien rooli on aivan erilainen kuin esimerkiksi pappilan perheen tai paronin. Teos kuvailee Koskelan Jussin elämää aika pitkälle, mutta kertoo myös muistakin Pentinkulman asukkaista ja heidän elämästään, keskittyen kuitenkin Koskelan perheeseen. Jussi tunnetaan ahkerana, mutta hyvin pihinä miehenä. Jussi on koko teoksen ajan hyvin huolissaan torppansa säilymisestä, etenkin kun rovastikin vaihtuu edellisen kuoltua. Jussilla on myös vaimo, mutta heidän suhteensa ei ole ehkä leiskuvien nykyromaanien rakkauskertomus. Heidän avioliittonsa kuvaa myös hyvin sen ajan elämäntapaa. Säädyt vaikuttavat puolison valintaan ja arkea eletään tehden töitä. Kyllä Jussin vaimo, Alma on tietenkin miehensä tukena arjen askareissa.

Kirjan alussa Jussi Koskela on selkeästi päähenkilö, mutta juonen edetessä päähenkilöksi tulee Koskelan esikoispoika Akseli. Hän on isäänsä kiivasluotoisempi ja on mukana kylän sosialismi ja palokunta porukassa. Hänkin on todella kova työmies ja järkähtämättömän luonteen omaava nuorukainen. Teoksen lopussa hän menee naimisiin ihastuksensa Elinan kanssa. Akselin ahkeraa työpanosta arvostetaan, mutta esimerkiksi kirkkoherran kanssa hänellä on huonot välit, sillä heille tuli hieman eripuraa asioista. Akselilla oli myös kaksi nuorempaa veljeä, Aleksi ja Akusti, mutta teos keskittyy lopussa vain Akselin elämään.

Kerronta on hyvin realistista ja neutraalia. Turhia hienosteluja siinä ei ole. Kertojana toimii kaikkitietävä kertoja. Kerronta ei etene kovin nopeasti, vaan se kuvaa Koskelan perheen elämää sen erivaiheilla. Jos lukisin kaikki kolme teosta, olisi varmasti mielenkiintoista nähdä kuinka Koskelan suvun tarina etenee. Vaikka kirjassa tapahtuu paljon iloisia asioita, kuten torpan valmistuminen tai Akselin ja Elinan naimisiin meno, säilyttää se silti mielestäni jollain tapaa ankean tunnelman. Sääty-yhteiskunnan olemassa olo luovat epätasa-arvoisuutta perheiden välille. Eikä tiukka taloudellinen tilanne tai pihiys sitä tee yhtään iloisemmaksi. Ei lukiessa kuitenkaan surumieliseksi tullut, mutta teoksesta välittyi hyvin tunnelma: sitä elettiin vuodesta toiseen tehden maataloustöitä ja taksvärkkejä leivän ansaitakseen. Toisinaan saatettiin saada uusia perheenjäseniä tai hauskoja juhlia, mutta pääosin elämä oli varsin yksinkertaista.

Teoksen kieli on henkilöiden puheosuuksissa vanhahtavaa, mutta se sai entistä vakuuttuneemmaksi ajasta, johon kerronta osuu. Välillä ilmeni joitain sanoja mitä ei ihan varmaksi tiennyt, mutta lukukokemusta se ei haitannut. Kuitenkin teoksen kieli oli aivan ymmärrettävää ja ajalle sopivaa. Sanastoltaan keskittyi hyvin paljon sen ajan maatalouteen ja elämään, se lisäsi kirjan tunnelmaa.

                                                                                                       

C Teoksen arviointia

En ole ikinä aiemmin lukenut yhtään Täällä Pohjantähden alla – teoksia enkä ole elokuviakaan ikinä kokonaan katsonut. Kaikille kuitenkin ehkä tuttuun ja jopa legendaariseen alkuun olen törmännyt: Alussa olivat suo, kuokka ja Jussi. En oikein tiennyt mitä teokselta odottaa, joten avoimesti otin sen vastaan. Mielestäni Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla on hyvä teos. En ehkä lukisi tämän tyylisiä kirjoja kauheasti ja välillä tuntui, että kerronta ei etene ja se toistaa samaa, sillä Jussi sääti torppansa kanssa ja pelkäsi sen menettävänsä. Alussa tuntui, ettei tämä tästä oikein vauhdikkaasti etene, mutta kun kerronta alkoi aina vain enemmän Akseliin, niin kerrontakin mielestäni reipastui. En kyennyt itse samaistumaan kehenkään henkilöön eikä aina tarvitsekaan, mutta silti teos oli ihan kiva.

Klassikon paikan teos kyllä ansaitsee, sillä se kuvaa mielestäni hyvin Suomea ja suomalaisia. Suomi on ehkä hieman karu paikka, mutta täynnä päättäväisiä ja itsepäisiä ihmisiä. Ja koska kaikille on varmasti tuttu kirjan ensimmäiset kuusi sanaa, niin kyllä teos olisi suomalaisten hyvä lukea. Ehkei siitä kaikkien tarvitse pitää, mutta se antaa minusta hyvän kuvan 1900-luvun alun Suomesta. En tosin tiedä miten kirjan toinen ja kolmas osa etenevät, mutta ehkä nekin tulee luettua, jotta tiedän miten Koskelan suvun tarina jatkuu.

Heta 

Teoksen ja kirjailijan taustaa.

Täällä Pohjantähden alla on Väinö Linnan romaanitrilogia, joka jäi kirjailijan viimeiseksi teokseksi. Sen osat julkaistiin vuosina 1959, 1960 ja 1962. Yhdessä Tuntemattoman sotilaan kanssa se nosti Linnan yhdeksi Suomen arvostetuimmaksi kirjailijaksi.
Väinö Valtteri Linna syntyi 20.12.1920 Urjalassa. Väinö oli kymmenlapsisen perheen seitsemäs, ja häntä ennen perheeseen kuului jo kaksi Väinö-nimistä poikaa, jotka myöhemmin kuolivat Armas-veljensä tavoin tuberkuloosiin. Isä, Vihtori Linna, menehtyi Väinön ollessa 7-vuotias. Linna oppi lukemaan 5-vuotiaana ja koulun hän aloitti 8 vuoden iässä. Nopeasti hänet kuitenkin siirrettiin suoraan toiselle luokalle, sillä hän oli lukutaitonsa ansiosta muita edellä kehityksessä.

Linna muutti Tampereelle työn perässä ollessaan 18-vuotias. Pari vuotta myöhemmin 4. huhtikuuta 1940 hän liittyi armeijaan, jossa hän pääsi nopeasti korkeampiin arvoihin. Jatkosodan alettua 1941 Linna lähti sotaan. 1942, sodan hiljaisena aikana, Linna kokeili kirjoitustaitojaan ensimmäisen kerran. Sotaa kuvaava teos kuitenkin lähetettiin takaisin, minkä seurauksena kirjailijanalku sai motivaation kirjoittamiseen, hän halusi saada kuvansa kirjakaupan ikkunaan.

Kevättalvella 1943 alikersanttina toiminut Linna siirrettiin koulutustehtäviin ensin Mustialaan ja sitten Miehikkälään (jossa hän vietti sodan loppuajan). Miehikkälässä ollessaan Väinö tapasi lottana toimineen maanviljelijän tyttären Kerttu Seurin, jonka kanssa hän mene naimisiin 1945 kotiuduttuaan syksyllä 1944.
Heille syntyi tytär, Sinikka, 1947.

Vuonna 1984 Väinö Linna menetti puhekykynsä, minkä seurauksena hän vetäytyi julkisuudesta. 21.4.1992 hän kuoli Kangasalalla ollessaan 71-vuotias.

-Saara